Mikä olisikaan parempi tapa aloittaa kesäloma kuin pyöräily? Viimeisen työpäivän kunniaksi päätin kokeilla, kuinka pitkältä oma työmatkani Hyvinkäältä Hämeenlinnaan tuntuisi pyöräillä. Matkaa kertyi maisemareittiä Ryttylän ja Leppäkosken kautta 58 kilometriä. Kaikkiaan kokeilun aikana fillaroin 138 kilometriä.
Maisemat olivat todella kauniit ja keli mitä mahtavin. Riihimäelle saakka pääsin kulkemaan pyörätietä pitkin. Pikkuteillä oli vähän liikennettä, joten sielläkin matka taittui mukavasti.
Sähköpyörä on parhaimmillaan pitkillä matkoilla, ylämäessä sekä vastatuulessa. Hymy oli herkässä, kun tulin metsästä peltoaukiolle ja vastatuuli lävähti päin näköä. Vauhti vaan ei hiljentynytkään. Sama efekti kävi ylämäessä, tuntui kuin vauhti olisi vain kiihtynyt.
Matkaan kului noin 2,5 tuntia. Sähköavustuksen ansiosta ei tullut missään vaiheessa oloa, ettenkö olisi jaksanut matkaa. Ainoa miinuspuoli oli puutunut takapuoli. Senkin olisi voinut välttää tauotuksella.
Missä muualla sitten pyöräilin? Torilla järjestettiin tavarapyörien testauspäivä ja kävin koeajamassa useampaa eri mallia. Kuvassa lempparini, joka oli paljon ketterämpi kolmipyöräisiin kollegoihinsa verrattuna.
Lasten kanssa käytiin pyöräillen uimassa ja kesäteatterissa. Sähköpyörän kanssa isommatkaan tavaramäärät (vesilelut ja sen sellaiset) eivät tuntuneet lainkaan raskailta kuljettaa. Näppärästi pyörän tarakalla kulki myös kaksi viiden kilon mansikkalaatikkoa!
Pidempään on ollut haaveissa kokeilla sähköpyörää matkalla hevostallille. Usein hevosten kanssa tulee touhuttua sen verran kauan, ettei 15 kilometrin pyöräily enää kotiinpäin tahdo maistua. Sähköpyörällä sekään ei ollut ongelma. Toki jos kaikki matkat aikoo vaihtaa pyöräilyyn sähköllä tai ilman, voi tulla ajankäytön suhteen ongelmia. Mutta lomalla tätä kaikkea oli kiva kokeilla ajan kanssa.
