Perjantaina joulukuun 12. päivä pidettiin työpaja toimenpiteistä, tällä kertaa liikkumisen kanssa aktiviisemmin tekemisissä oleville Hyvinkään liikenneturvallisuus- ja Askel-työryhmille. Liikenneturvallisuustyöryhmä on jo lähes 25 vuotta toiminut liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtäävä työryhmä, johon kuuluu jäseniä kaupungin eri yksiköistä (työsuojelu, liikennesuunnittelu, varhaiskasvatus, perusopetus, nuorisopalvelut, terveyspalvelut, koti- ja laitospalvelut) sekä ulkopuolisista tahoista (autokoulu, poliisi, pyöräilyseura, katsastusyhtiö, Liikenneturva). Työryhmästä paikalla olivat Liikenneturvan Varpu Tavaststjerna, päiväkodinjohtaja Erkki Leskinen, luokanopettaja Jarmo Grönroos, projektityöntekijä Tuovi Ylenius, Hyvinkään Pyöräilijöiden Tuomas Turunen ja Tapio Kinnunen.
Samaan työpajaan kutsuttiin myös Askel-työryhmä, joka on Hyvinkäällä neljä vuotta toiminut liikkumisen ohjausta ja kestävää liikkumista edistävä työryhmä. Työryhmään kuuluu edustajia liikenneturvallisuustyöryhmän tavoin usealta taholta: liikuntapalveluista, ympäristökeskuksesta, liikennesuunnittelusta, Hyvinkään Opistosta, Hyvinkään Pyöräilijöistä, Hyvinkään Ladulta, Kone Hisseiltä sekä Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta. Työpajassa mukana olivat Hyvinkään Ladun Antero Naskila sekä poliisi Matti Koski.
Työpajaa vetämässä olivat tutkijat Terhi Luukkonen ja Kaisa Karhula. Työpaja toteutettiin kahdessa pienryhmässä pohtimalla erilaisia laajempia teemoja, joihin sitten liitettiin konkreettisia toimenpiteitä. Lisäksi pohdittiin muutamia visioita saatujen toimenpide-ehdotusten ja teemojen pohjalta.
Työpajan tuloksia löytyy täältä!
Tapio Kinnunen
tiistai 23. joulukuuta 2014
Projektiryhmän 3. kokous
Projektiryhmän kolmas kokous pidettiin 11.12. Paikalla olivat liikennesuunnittelusta Kimmo Kiuru, Tapio Kinnunen ja Marjukka Aronen, liikuntapalveluista Minna Kalmari, ympäristökeskuksesta Markku Nieminen ja terveyspalveluista Susanna Satuli-Autere sekä uutena kasvona fysioterapian osastonhoitaja Anne Nuotto. Lisäksi mukana oli TTY:lta Terhi Luukkonen. Paikalle eivät tällä kertaa päässeet Tuija Uusitalo, Tuovi Ylenius tai Anu Koistinen.
Kokouksessa käsiteltiin liikkumisen nykytilaa Hyvinkäällä SWOT-analyysin avulla. Pohdittiin nykytilanteen vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia mahdollisimman laajasti mm.
Kokouksessa käsiteltiin liikkumisen nykytilaa Hyvinkäällä SWOT-analyysin avulla. Pohdittiin nykytilanteen vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia mahdollisimman laajasti mm.
- liikenteen, terveyden ja liikunnan näkökulmasta
- konkreettisia toimenpiteitä
- toimintaa ryhmäläisten omissa yksiköissä
- yhdyskuntarakennetta
- infrastruktuuria
- liikkumisen mahdollisuuksia eri liikkujaryhmille ja ikäluokille
- eri kulkutapoja.
Nykytilan kuvausta käytetään apuna visiotyölle ja toimenpiteiden valinnalle. Ryhmätyöskentelyn tulos on alla:
Lisäksi kokouksessa käytiin läpi menneitä ja tulevia työpajoja. Menneitä työpajoja ovat seuraavat:
- 29.10.-11.11.: Segment-kysely
- Segment-kyselyllä tutkittiin hyvinkääläisten asenteita ja mielipiteitä liikenteestä ja eri kulkutavoista
- Kysely lähetettiin n. 4000 henkilölle, joista yli 1300 vastasi
- Tarkempaa tietoa kyselystä ja sen tuloksista laitetaan blogiin myöhemmin
- 10.11.: Ohjausryhmän visiotyöpaja
- Innostunut vastaanotto
- Kiinnostusta sidosryhmätyötä kohtaan
- Sitouttamista prosessiin
- 11.11.: Lukiolaisten visiotyöpaja
- Ideoivaa pohdintaa
- Esille nousseita teemoja:
- "Medarin risteys"
- Nopeusrajoitusten pinentäminen sekaliikennealueilla (kadut, joilla ei erillistä pyörätietä tai jalkakäytävää)
- Kävelyn sujuvuus ja väylät
- Kadunvarsipysäköinnin vähentäminen ja tilaa pyöräilylle
- Lisää vihreyttä keskustaan
- Lisää valaistusta ja penkkejä
Tulossa on kuitenkin paljon uutta:
- 12.12.: Visiotyöpaja Hyvinkään liikenneturvallisuus- ja Askel-työryhmille (ks. seuraava juttu)
- 15.1.: Kaksi laajempaa visiotyöpajaa eri sidosryhmille. Paikalle on kutsuttu mm. luottamushenkilöitä, kaupungin yksiköiden, yritysten ja yhdistysten edustajia, olemassa olevien työryhmien jäseniä sekä mediaa.
- Keväälle on suunniteltu lisäksi:
- Asukaskysely
- Tapahtuma Willassa
- Työpaja vanhuksille
- Laaja työpaja toimenpiteistä
- Kysely yrittäjille
Sidosryhmätyön tavoitteena on saada usean eri tahon näkemyksiä, antaa vaikutusmahdollisuuksia suunnitteluun, lisätä sidosryhmien ymmärrystä suunnittelun ja päätöksenteon prosesseista sekä tarjota oppimista joka suuntaan.
Työn aikataulu on hieman elänyt ja muuttunut projektin alkuvaiheista. Päivitetty aikataulu löytyy alta. Tällä hetkellä ollaan menossa valmistelun ja tavoitteiden asettamisen välimaastossa.
Kokouksessa käsiteltiin myös tätä blogia. Blogia pyritään päivittämään tasaisin väliajoin ja aina, kun uusia kokouksia, työpajoja tai muita tapahtumia on ollut. Blogiin kaivataan jatkossakin lisää kirjoittajia, joiden ei tarvitse olla liikkumisen tai liikenteen asiantuntijoita. Kirjoittaa voi mistä tahansa aiheesta tai mielipiteestä Hyvinkäällä liikkumiseen liittyen.
Viimeisenä keskusteltiin työssä koetuista haasteista. Kestävän liikkumisen ohjelman laatiminen toimii myös esimerkkinä muille kunnille. Rahoittajatahot Liikennevirasto, ympäristöministeriö ja KKI-ohjelma toivovat vuoden loppuun mennessä väliraporttia hankkeesta. Raportti julkaistaan myös blogissa, kun se valmistuu. Asioita, joita työn aikana on hyvä painottaa tai korostaa ovat mm.:
- Alkuvalmistelut
- Selvät sävelet projektin läpiviennille, päämäärille ja aikataululle
- Innostaminen
- Aihe pitää osata myydä eri tahoille ja saada heidät innostumaan
- Lähestymistapa ei voi olla sama kaikille
- Markkinointi ja mainonta tulee olla kohdistettua ja tehokasta
- Viestintä mukaan alusta asti
- Markkinointi ja aktivointi tärkeää myös työpajojen suhteen
- Organisointi
- Työtehtävien jako ohjausryhmän, projektiryhmän ja toimijoiden välillä: mitä kultakin taholta odotetaan?
- Liittyminen olemassa oleviin strategioihin, ohjelmiin ja suunnitelmiin
- Kunnan on itse oltava aktiivinen osallistuja, konsultti tai muu toimija ei voi tehdä kaikkea
- Aikataulutus
- Ei liian tiukka, mutta suunnitelmallinen aikataulu
- Ohjelman laadinta tulisi ajoittaa valtuustokaudelle, jolloin samat luottamushenkilöt ovat alusta loppuun asti mukana
- Sidosryhmätöiden jaksotus ja prosessin "liekin" yllä pitäminen
Tapio Kinnunen
keskiviikko 10. joulukuuta 2014
Vierailjakirjoitus: Milla Hokkanen, opiskelija, Hyvinkään yhteiskoulun lukio
Jokainen meistä kulkee liikenteen seassa lähes päivittäin
omassa kotikaupungissaan. Itse asun Hyvinkäällä ja käyn siellä myös koulua,
joten liikenne on tärkeä osa elämääni. Liikenne on usein melko kiisteltykin
puheenaihe; onko liikenne turvallista, onko autoja liikaa ja miten julkinen
liikenne toimii.
Hyvinkään tilanne on mielestäni hyvä joihinkin muihin kaupunkeihin verrattuna. Vaikka en itse bussilla kuljekaan, en ole kuullut juurikaan moitteita niiden kulusta Hyvinkäällä, joten se tilanne lienee hyvin. Tämä saattaa toki johtua myös siitä, että Hyvinkää on aika tiiviisti rakennettu kaupunki, joten välimatkatkaan eivät ole kovin pitkiä. Juna-asemakin on lähes keskellä kaupunkia, joten sinnekin pääsee helposti. Junat myös kulkevat tarpeeksi usein, ainakin silloin kun ne ovat ajoissa... Talvisin junien myöhästelyn toki ymmärrän sääolojen vuoksi, mutta myöhästelyä on runsaasti myös kesäaikaan, joskin tämä ei ole yksin Hyvinkään liikenneongelma.
Autoilijoidenkin kantilta Hyvinkää on hyvä kaupunki, lukuun ottamatta muutamia ongelmakohtia. Näistä yksi on ainakin hyvinkääläisten keskuudessa jopa surullisenkuuluisa McDonald'sin ja Medicin Manin risteys Uudenmaankadulla. Itse ainakin pyrin välttelemään tätä risteystä (pyörälläkin) aina kun pystyn, sillä pidän sitä yhtenä Hyvinkään vaarallisimmista paikoista. Muuten Hyvinkää on autojen ja mopojen yms. kannalta melko turvallinen ja hyvin suunniteltu kokonaisuus.
Kävellenkin Hyvinkäällä pääsee paikasta toiseen erittäin sujuvasti ja helposti. Kävelyteitä on lähes jokaisen autotien vieressä, usein myös molemmin puolin tietä. Suojateitäkin riittää tarpeeksi, joskin on paikkoja, joissa voisi olla liikennevalot. Esimerkiksi Kauppalankadulla Munckinkadun risteyksestä on lähes mahdotonta päästä aamuruuhkassa tien yli.
Pyörällä tämä sama ongelma pätee edelleen. Itselleni pääasiallisena pyöräilijänä kyseinen risteys on myös yksi niistä, joita pyrin välttelemään (Uudenmaankadun lisäksi). Toisin kuin Hyvinkään kävelyteissä, pyöräteissä olisi mielestäni hieman parannettavaa. Tälläkin hetkellä Sähkökadun ja Urheilukadun taitteessa on rakennustyömaa, joka tukkii pyörätien kokonaan. Toisella puolella tietä toki on jalkakäytävä, mutta siinä en saisi ajaa, sillä ikää on jo yli 12 vuotta. Tuleehan sitä pitkin kuitenkin ajettua, sillä viimeksi kun ajoin lain mukaisesti kävelytien vieressä autotiellä, jäin melkein auton alle. Sen kerran jälkeen ei ole juuri innostanut tien reunaa ajella.
Talvisin teiden kunnossapidossakin olisi parantamisen varaa. Talvisinkin tulee kuljettua kouluun polkupyörällä, jolloin jäisiä teitä kulkeminen on hankalaa ja myös vaarallista. Olen muutamaan kertaan viime talven aikana kaatunut melko ikävästi, enkä ole kyllä ainoa. Samaiset tiet eivät ole kyllä kävelijöidenkään kantilta kovin turvallisia.
Suurin ongelma Hyvinkään liikenteessä kuitenkin ovat ihmiset itsessään. Monet kulkevat liikenteessä varomattomasti, niin kävellen, pyörällä, mopolla kuin autoillakin. Jos jokainen katsoisi vähän enemmän omaa liikkumistaan, olisi liikenne turvallisempi paikka jokaiselle ja onnettomuuksienkin määrä vähenisi. Loppujen lopuksi, jokainenhan on siellä liikenteen seassa ja haluaisi muidenkin ajattelevan turvallisuutta kulkiessaan.
Hyvinkää on kaikesta huolimatta mielestäni turvallisempi kuin moni muu paikka. Liikkuminen paikasta toiseen on tehty helpoksi niin monelle mahdolliselle kulkuneuvolle kuin mahdollista, mitä arvostan Hyvinkäässä paljon. Hyvinkään liikenne onkin toimivaa ja miellyttävää, ainakin omasta näkökulmastani.
Hyvinkään tilanne on mielestäni hyvä joihinkin muihin kaupunkeihin verrattuna. Vaikka en itse bussilla kuljekaan, en ole kuullut juurikaan moitteita niiden kulusta Hyvinkäällä, joten se tilanne lienee hyvin. Tämä saattaa toki johtua myös siitä, että Hyvinkää on aika tiiviisti rakennettu kaupunki, joten välimatkatkaan eivät ole kovin pitkiä. Juna-asemakin on lähes keskellä kaupunkia, joten sinnekin pääsee helposti. Junat myös kulkevat tarpeeksi usein, ainakin silloin kun ne ovat ajoissa... Talvisin junien myöhästelyn toki ymmärrän sääolojen vuoksi, mutta myöhästelyä on runsaasti myös kesäaikaan, joskin tämä ei ole yksin Hyvinkään liikenneongelma.
Autoilijoidenkin kantilta Hyvinkää on hyvä kaupunki, lukuun ottamatta muutamia ongelmakohtia. Näistä yksi on ainakin hyvinkääläisten keskuudessa jopa surullisenkuuluisa McDonald'sin ja Medicin Manin risteys Uudenmaankadulla. Itse ainakin pyrin välttelemään tätä risteystä (pyörälläkin) aina kun pystyn, sillä pidän sitä yhtenä Hyvinkään vaarallisimmista paikoista. Muuten Hyvinkää on autojen ja mopojen yms. kannalta melko turvallinen ja hyvin suunniteltu kokonaisuus.
Kävellenkin Hyvinkäällä pääsee paikasta toiseen erittäin sujuvasti ja helposti. Kävelyteitä on lähes jokaisen autotien vieressä, usein myös molemmin puolin tietä. Suojateitäkin riittää tarpeeksi, joskin on paikkoja, joissa voisi olla liikennevalot. Esimerkiksi Kauppalankadulla Munckinkadun risteyksestä on lähes mahdotonta päästä aamuruuhkassa tien yli.
Pyörällä tämä sama ongelma pätee edelleen. Itselleni pääasiallisena pyöräilijänä kyseinen risteys on myös yksi niistä, joita pyrin välttelemään (Uudenmaankadun lisäksi). Toisin kuin Hyvinkään kävelyteissä, pyöräteissä olisi mielestäni hieman parannettavaa. Tälläkin hetkellä Sähkökadun ja Urheilukadun taitteessa on rakennustyömaa, joka tukkii pyörätien kokonaan. Toisella puolella tietä toki on jalkakäytävä, mutta siinä en saisi ajaa, sillä ikää on jo yli 12 vuotta. Tuleehan sitä pitkin kuitenkin ajettua, sillä viimeksi kun ajoin lain mukaisesti kävelytien vieressä autotiellä, jäin melkein auton alle. Sen kerran jälkeen ei ole juuri innostanut tien reunaa ajella.
Talvisin teiden kunnossapidossakin olisi parantamisen varaa. Talvisinkin tulee kuljettua kouluun polkupyörällä, jolloin jäisiä teitä kulkeminen on hankalaa ja myös vaarallista. Olen muutamaan kertaan viime talven aikana kaatunut melko ikävästi, enkä ole kyllä ainoa. Samaiset tiet eivät ole kyllä kävelijöidenkään kantilta kovin turvallisia.
Suurin ongelma Hyvinkään liikenteessä kuitenkin ovat ihmiset itsessään. Monet kulkevat liikenteessä varomattomasti, niin kävellen, pyörällä, mopolla kuin autoillakin. Jos jokainen katsoisi vähän enemmän omaa liikkumistaan, olisi liikenne turvallisempi paikka jokaiselle ja onnettomuuksienkin määrä vähenisi. Loppujen lopuksi, jokainenhan on siellä liikenteen seassa ja haluaisi muidenkin ajattelevan turvallisuutta kulkiessaan.
Hyvinkää on kaikesta huolimatta mielestäni turvallisempi kuin moni muu paikka. Liikkuminen paikasta toiseen on tehty helpoksi niin monelle mahdolliselle kulkuneuvolle kuin mahdollista, mitä arvostan Hyvinkäässä paljon. Hyvinkään liikenne onkin toimivaa ja miellyttävää, ainakin omasta näkökulmastani.
keskiviikko 26. marraskuuta 2014
Visiotyöpaja 1: lukio
Kestävän liikkumisen ohjelmaan liittyvät visiotyöpajat aloitettiin 11.11.2014 Hyvinkään yhteiskoulun lukiosta. Lukion maantieteen ja biologian lehtori Terhi Korpela toivotti TTY:n Kalle Vaismaan ja Terhi Luukkosen sekä Tapio Kinnusen tervetulleiksi luokkansa kaupunkisuunnittelukurssille. Lyhyen esittelyn jälkeen päästiin heti pohtimaan liikkumista Hyvinkäällä. Opiskelijat jaettiin pieniin ryhmiin, joissa pohdittiin alkuun mottoja Hyvinkäälle:
- Hyvinkää - Tiivis paketti
- Valoisampi, viihtyisämpi, toimivampi
- Harrastava Hyvinkää
Visiotyöpajassa lukiolaiset myös eläytyivät kuvitteellisten hyvinkääläisten rooleihin ja pohtivat, millaisia liikkumiseen liittyviä asioita kunkin hahmon elämään liittyy. Työpajan tuloksia löytyy tämän linkin takaa. Lukiolaiset olivat kaikkiaan hyvin aktiivisia osallistumaan tulevaisuuden Hyvinkään liikenneasioiden pohdiskeluun, hienoa!
Tapio K.
Tapio K.
keskiviikko 19. marraskuuta 2014
Kommentit avattu!
Nyt kirjoituksia voi myös kommentoida. Kommentit kuitenkin tarkistetaan ennen julkaisemista.
T: Tapio K.
T: Tapio K.
Ohjausryhmän 1. kokous
Ohjausryhmä saatiin pienten aikatauluongelmien jälkeen lopulta kasaan 10.11.2014. Ohjausryhmässä oli hyvin laaja osallistujajoukko, lähes kaikki ohjausryhmäläiset pääsivät paikalle. Läsnä olivat Anu Koistinen, Pekka Laine, Pentti Halonen, Sari-Leena Lund, Liisamaria Kinnunen, Merja Ylipaavalniemi, Kimmo Kiuru, Tapani Touru, Aki Korpela, Sonja Heikkinen, Jouni Mattsson, Tuuli Rantala, Kalle Vaismaa, Riitta Simonen, Jyrki Mattila ja Tapio Kinnunen. Tytti Viinikaista oli sijaistamassa liikkumisen ohjauksen asiantuntija Kati Hyvärinen Liikennevirastosta.
Aluksi puheenjohtaja Jyrki Mattila esitti kiitokset Kunnossa kaiken ikää -ohjelmalle, joka 5.11. myönsi Hyvinkään kaupungille arkiliikkumisen edistämisestä ja erityisesti kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden edistämisestä. Esittelykierroksen jälkeen Tapio Kinnunen esitteli hankkeen ohjausryhmälle.
Tärkeä puheenvuoro tuli rahoittajilta. Kati Hyvärinen piti Liikenneviraston kannalta tärkeänä kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisen kehittämissuunnitelman toteuttamista kuntatasolla sekä eurooppalaisen SUMP-mallin soveltamista käytännön suunnittelussa. Tämä tuo olennaista lisätietoa mallin monistettavuudesta muissa kunnissa. Tutkimus- ja kehittämishankkeena ohjelmalle tuo erityistä hyötyä sen poikkihallinnollisuus ja eri ryhmien osallistaminen.
Liisamaria Kinnunen piti arkiliikunnan edistämistä yhtenä tärkeimmistä asioista KKI-ohjelman näkökulmasta. Kestävän liikkumisen ohjelma sisältää toki myös muita liikkumistapoja kuin kävelyn ja pyöräilyn, mutta arjen matkat lihasvoimin tehtyinä ovat parasta lääkettä yhä kasvavalle liikkumattomuudelle, joka aiheuttaa monia terveysongelmia ihmisissä. Kinnunen piti tärkeänä myös ohjelman kokonaisvaltaisuutta, koska pienet hankkeet ovat usein hajanaisia ja irrallisia. Ympäristöministeriön edustaja Kaisa Mäkelä ei päässyt sairastumisen vuoksi paikalle.
Seuraavaksi Kalle Vaismaa esitteli esimerkkejä kestävän liikkumisen edistämisestä muualla Euroopassa. Ghentin kaupunki Belgiassa oli aikoinaan hyvin henkilöautovoittoinen, mutta keskustan elävöittämiseksi autoliikennettä rajoitettiin huomattavasti. Autolla on edelleen mahdollista ajaa joka paikkaan, mutta usein pyöräily ja kävely on helpompaa ja edullisempaa. Vaismaa kertoi, että Ghentin suuren muutoksen taustalla oli idea "well planned, well communicated" eli hyvä suunnittelu ja viestintä yhdessä tuovat parhaat tulokset. Suunnitelmaa viedään askel kerrallaan toteutukseen kokonaissuunnitelma kirkkaana horisontissa. Myös Hyvinkään ohjelmassa on pohdittava koko kaupungin kokonaisuutta vaikka kävelyn ja pyöräilyn edistäminen olisivatkin kärkiteemoja.
Tuuli Rantala kertoi SUMPin tulevan alun perin Ranskasta, jossa alettiin 1970-luvun öljykriisin jälkeen laatia PDU-suunnitelmia kestävän liikenteen roolin parantamiseksi. Rantalan mukaan SUMP-prosessille tärkeää on saada alusta asti eri tahot mukaan ja kommunikoida runsaasti. Eri sidosryhmiä voidaan ottaa mukaan eri tavoilla, kuten kyselyillä, työpajoilla, blogilla jne. Työn tulisi kuitenkin olla jatkuvaa, eikä yhden ohjelman laatiminen vielä riitä vaan toimenpiteitä tulee toteuttaa, tuloksia seurata, vaikutuksia arvioida, ja sitten aloittaa ohjelman tarkistaminen uudelleen.
Pekka Laine kommentoi, että kaupungin ikärakenne on huomioitava työtä tehdessä, sillä yli 60-vuotiaita alkaa olla entistä enemmän. Tämä näkyy mm. vaatimuksina turvalliselle liikkumisympäristölle ja esteettömyydelle. Pentti Halonen lisäsi, että liikuntapalveluiden ja vanhusneuvoston olisi hyvä olla mukana ohjelmassa juuri Laineen mainitsemasta syystä. Lisäksi nuorten kanssa olisi hyvä tehdä yhteistyötä paitsi nuorisopalveluiden niin myös nuorisoparlamentin suuntaan. Lisäksi oppilaitoksista mukana voisivat olla Hyria ja Laurea.
Lopuksi ohjausryhmä osallistui visiotyöpajaan, jonka tuloksia löytyy täältä. Työpajassa käsiteltiin liikkumista eri näkökulmista, joiksi valittiin fiktiivisiä hyvinkääläisiä henkilöitä ja perheitä:
Aluksi puheenjohtaja Jyrki Mattila esitti kiitokset Kunnossa kaiken ikää -ohjelmalle, joka 5.11. myönsi Hyvinkään kaupungille arkiliikkumisen edistämisestä ja erityisesti kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden edistämisestä. Esittelykierroksen jälkeen Tapio Kinnunen esitteli hankkeen ohjausryhmälle.
Tärkeä puheenvuoro tuli rahoittajilta. Kati Hyvärinen piti Liikenneviraston kannalta tärkeänä kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisen kehittämissuunnitelman toteuttamista kuntatasolla sekä eurooppalaisen SUMP-mallin soveltamista käytännön suunnittelussa. Tämä tuo olennaista lisätietoa mallin monistettavuudesta muissa kunnissa. Tutkimus- ja kehittämishankkeena ohjelmalle tuo erityistä hyötyä sen poikkihallinnollisuus ja eri ryhmien osallistaminen.
Liisamaria Kinnunen piti arkiliikunnan edistämistä yhtenä tärkeimmistä asioista KKI-ohjelman näkökulmasta. Kestävän liikkumisen ohjelma sisältää toki myös muita liikkumistapoja kuin kävelyn ja pyöräilyn, mutta arjen matkat lihasvoimin tehtyinä ovat parasta lääkettä yhä kasvavalle liikkumattomuudelle, joka aiheuttaa monia terveysongelmia ihmisissä. Kinnunen piti tärkeänä myös ohjelman kokonaisvaltaisuutta, koska pienet hankkeet ovat usein hajanaisia ja irrallisia. Ympäristöministeriön edustaja Kaisa Mäkelä ei päässyt sairastumisen vuoksi paikalle.
Seuraavaksi Kalle Vaismaa esitteli esimerkkejä kestävän liikkumisen edistämisestä muualla Euroopassa. Ghentin kaupunki Belgiassa oli aikoinaan hyvin henkilöautovoittoinen, mutta keskustan elävöittämiseksi autoliikennettä rajoitettiin huomattavasti. Autolla on edelleen mahdollista ajaa joka paikkaan, mutta usein pyöräily ja kävely on helpompaa ja edullisempaa. Vaismaa kertoi, että Ghentin suuren muutoksen taustalla oli idea "well planned, well communicated" eli hyvä suunnittelu ja viestintä yhdessä tuovat parhaat tulokset. Suunnitelmaa viedään askel kerrallaan toteutukseen kokonaissuunnitelma kirkkaana horisontissa. Myös Hyvinkään ohjelmassa on pohdittava koko kaupungin kokonaisuutta vaikka kävelyn ja pyöräilyn edistäminen olisivatkin kärkiteemoja.
Tuuli Rantala kertoi SUMPin tulevan alun perin Ranskasta, jossa alettiin 1970-luvun öljykriisin jälkeen laatia PDU-suunnitelmia kestävän liikenteen roolin parantamiseksi. Rantalan mukaan SUMP-prosessille tärkeää on saada alusta asti eri tahot mukaan ja kommunikoida runsaasti. Eri sidosryhmiä voidaan ottaa mukaan eri tavoilla, kuten kyselyillä, työpajoilla, blogilla jne. Työn tulisi kuitenkin olla jatkuvaa, eikä yhden ohjelman laatiminen vielä riitä vaan toimenpiteitä tulee toteuttaa, tuloksia seurata, vaikutuksia arvioida, ja sitten aloittaa ohjelman tarkistaminen uudelleen.
Pekka Laine kommentoi, että kaupungin ikärakenne on huomioitava työtä tehdessä, sillä yli 60-vuotiaita alkaa olla entistä enemmän. Tämä näkyy mm. vaatimuksina turvalliselle liikkumisympäristölle ja esteettömyydelle. Pentti Halonen lisäsi, että liikuntapalveluiden ja vanhusneuvoston olisi hyvä olla mukana ohjelmassa juuri Laineen mainitsemasta syystä. Lisäksi nuorten kanssa olisi hyvä tehdä yhteistyötä paitsi nuorisopalveluiden niin myös nuorisoparlamentin suuntaan. Lisäksi oppilaitoksista mukana voisivat olla Hyria ja Laurea.
Lopuksi ohjausryhmä osallistui visiotyöpajaan, jonka tuloksia löytyy täältä. Työpajassa käsiteltiin liikkumista eri näkökulmista, joiksi valittiin fiktiivisiä hyvinkääläisiä henkilöitä ja perheitä:
- Aaltoset ovat nelikymppinen pariskunta, joilla on kaksi alakouluikäistä lasta
- Lasse on nuori IT-yrittäjä keskustasta
- Simo on keski-ikäinen mies, joka työskentelee Helsingissä
- Mervillä on lapsia ja hän käy keskustassa toimistotöissä
- Mirja on eläkeläinen, jolla on silmänpohjarappeuma
- Teemu on parikymppinen opiskelija.
maanantai 10. marraskuuta 2014
Projektiryhmän 2. kokous
Projektiryhmä kokoontui seuraavan kerran 30.9.2014. Tällä kertaa projektiryhmää oli saatu laajennettua paremmin kaupungin tärkeimpiin liikkumiseen liittyviin toimialoihin. Mukana olivat liikennesuunnittelusta Kimmo Kiuru, Tapio Kinnunen ja Marjukka Aronen, terveyspalveluista Tuija Uusitalo, Tuovi Ylenius ja Susanna Satuli-Autere, liikuntapalveluista Minna Kalmari sekä Vernestä Kalle Vaismaa ja Terhi Luukkonen. Ryhmässä eivät olleet läsnä liikuntapalveluista Anu Koistinen, terveyspalveluista Anne Nuotto ja ympäristötoimesta Markku Nieminen.
Projektiryhmässä keskusteltiin siitä, millainen tulevaisuuden Hyvinkää voisi jäsenten mielestä olla. Löydettiin seuraavia asioita:
Projektiryhmässä keskusteltiin siitä, millainen tulevaisuuden Hyvinkää voisi jäsenten mielestä olla. Löydettiin seuraavia asioita:
- Sujuvaa ja turvallisempaa pyöräilyä
- Loogisempaa ja helpompaa liikkumista
- Esteetöntä liikkumista kaikille, ei vain autojen ehdoilla
- Houkutteleva ja liikkumaan innostava liikkumisympäristö
- Muuttuuko tilantarve: vain lähikauppoja vai tilaamista nettikaupasta?
- Lisää vapaata liikkumista yleisille liikuntapaikoille
- Pyörätie Kytäjälle, vapaa-ajan rentoutusliikuntaa
- Keskustan uusi, looginen rakenne ja liikennejärjestelmäsuunnitelman toteutuminen
- Rautatieliikenteen vahvistuminen ja muun liikenteen liittyminen siihen
- Esteetöntä asumista keskustassa
- Lyhyitä välimatkoja, palvelut lähellä
- Liikuntapaikat lähellä
- Koululaiset liikkuvat pyörällä ja jalkaisin
- Ilmaisia liikuntapaikkoja ja "kuntosaleja" pihalla, myös vanhusten palvelutalojen läheisyydessä sekä mm. skeittiparkkeja
- Olosuhteet kunnossa myös talvella.
Aiemman kokouksen sidosryhmäkartoitusta jatkettiin ja uusina tulivat esiin mm. nuorisoparlamentti ja Liikkuva koulu -ohjelma.
Projektin aikataulua pohdittiin myös tarkemmin ja todettiin, ettei ohjelmasta ole iloa jos se kiirehditään liian nopeasti läpi. Siispä prosessin aikana laaditaan ohjelma, joka koostuu askelmerkeistä SUMP-prosessin läpikäymiseksi. SUMP eli kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma on Euroopassa kolmivuotinen prosessi, jota käydään jatkuvasti uudelleen läpi. Tällaisen toimintaympäristön luominen on nyt Hyvinkäällä toteutettavan ohjelman idea.
Päätettiin myös brändätä työ nimen Liikkuva Hyvinkää alle, jolloin kokonaisuus pysyy ehjänä. Tällöin kaikki kestävän liikkumisen ohjelman laatimisen yhteydessä tehtävät toimenpiteet ovat osa Liikkuvaa Hyvinkäätä. Ideaa esiteltiin kokouksen jälkeen myös kaupunginjohtajalle.
Ensimmäiseksi sidosryhmä- ja osallistamiskohteeksi valittiin Hyvinkään yhtenäiskoulun lukiolaiset, jotka kaupunkisuunnittelukurssilla voisivat pohtia ajatusta "Millainen Hyvinkää on vuonna 2030?". Tätä ajatusta esitellään myös lukion lehtorille.
Myös laajempaa sidosryhmätyöpajaa pohdittiin alustavasti.
Projektiryhmän 1. kokous
Projektiryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 26.8.2014. Kokouksessa olivat mukana liikennesuunnittelusta Kimmo Kiuru, Tapio Kinnunen ja Marjukka Aronen, ympäristökeskuksesta Markku Nieminen sekä Vernestä Terhi Luukkonen ja Tuuli Rantala. Projektiryhmässä käytiin läpi Hyvinkää syitä ja motivaatiota osallistuttamiselle:
- Monialaisuus: useita näkökulmia
- Projekti ei onnistu yksin!
- Hankkeen ja aiheen hyväksyttävyys
- Arvostus asialle
- Uusia ideoita ja kokemuksia.
Eri sidosryhmien kontaktoinnissa on löydettävä kunkin tahon oma kipinä motivoitumiseen ja oikea tapa osallistamiseen.
Sidosryhmien tunnistaminen oli seuraavana vuorossa ja niitä löydettiin lukuisia:
- Kaupungin sektorit
- Yritysmaailma
- Erilaiset yhdistykset, järjestöt ja ryhmät
- Muita, mm. poliisi, pelastuslaitos, paikallismedia, oppilaitokset, Uudenmaan ELY-keskus jne.
Projektiryhmässä keskusteltiin eri tavoista ryhmitellä sidosryhmiä ja niiden oman kiinnostuksen määrästä sekä toisaalta vaikuttavuuden määrästä. Sitouttamismenetelmiä on myös lukuisia ja niitä kehitetään myöhemmissä kokouksissa.
tiistai 21. lokakuuta 2014
Miksi ohjelmaa laaditaan?
"Hyvinkäällä on hyvä huomen" kuuluu Hyvinkään tunnuslause. Mistä hyvä huomen koostuu? Kaupunkistrategiamme mukaan Hyvinkään visiona on olla metropolialueella kasvava, vetovoimainen, viihtyisä ja turvallinen Pohjois-Uudenmaan keskus vuonna 2017. Kaupungin perustehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja elinkeinoelämän menestystä. Liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena taas on moottoriliikenteen tarpeen vähentäminen sekä sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävän liikkumisen edistäminen. Tavoitteena ei ole vaikeuttaa tai hankaloittaa ihmisten elämää, vaan päinvastoin tehdä siitä helpompaa entistä suuremmalle joukolle.
Kestävän liikkumisen ohjelma pyrkii näihin samoihin päämääriin ja se noudattelee Euroopassa usein tehdyn kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelman (SUMP) perusperiaatteita. Ohjelma jatkaa liikennejärjestelmäsuunnitelman viitoittamalla polulla, mutta pyrkii tarttumaan erityisesti seuraaviin asioihin:
Tavoitteena on luoda kestävää, viihtyisää ja turvallista liikkumisympäristöä mutta myös liikkumiskulttuuria! Tätä tavoitetta liikennesuunnittelu ei voi saavuttaa yksin. Tähän tarvitaan sidosryhmiä eli kaikkia niitä ihmisiä, yhteisöjä, yrityksiä, toimialoja ja muita tahoja, jotka liikkuvat Hyvinkäällä tai liikuttavat hyvinkääläisiä.
Kestävän liikkumisen ohjelma pyrkii näihin samoihin päämääriin ja se noudattelee Euroopassa usein tehdyn kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelman (SUMP) perusperiaatteita. Ohjelma jatkaa liikennejärjestelmäsuunnitelman viitoittamalla polulla, mutta pyrkii tarttumaan erityisesti seuraaviin asioihin:
- vuorovaikutus, osallistaminen ja sitouttaminen
- poikkihallinnollisuus (liikkuminen on joka toimialan asia!)
- kulkumuotojen tasapaino, yhteensopivuus ja matkaketjut
- seuranta ja työn jatkuvuus.
Tavoitteena on luoda kestävää, viihtyisää ja turvallista liikkumisympäristöä mutta myös liikkumiskulttuuria! Tätä tavoitetta liikennesuunnittelu ei voi saavuttaa yksin. Tähän tarvitaan sidosryhmiä eli kaikkia niitä ihmisiä, yhteisöjä, yrityksiä, toimialoja ja muita tahoja, jotka liikkuvat Hyvinkäällä tai liikuttavat hyvinkääläisiä.
Ohjelman tekijät
Kestävän liikkumisen ohjelmaa laatii kolme eri tason ryhmää.
Ylimmäisenä toimii ohjausryhmä, joka valvoo työn laadintaa ja päättää ohjelman suuntaviivoista, tavoitteista ja visiosta. Ohjausryhmän kokoonpano on päätetty kaupunginhallituksessa 1.9.2014 (§244). Ohjausryhmään kuuluvat:
Keskellä on projektiryhmä, jossa ohjelmaa varsinaisesti työstetään. Projektiryhmä on laaja-alainen mutta kaupunkivetoinen. Projektiryhmään kuuluvat:
Alimmaisena toimii ns. työrukkanen, joka valmistelee muiden työryhmien kokouksia, työpajoja, aineistoa ja tekee pieniä käytännön valmisteluja ohjelman laadinnan helpottamiseksi. Tämä pienimuotoinen ja ketterä ryhmä kokoontuu tiheämmin kuin varsinainen projektiryhmä ja koostuu laajimmillaan seuraavista henkilöistä:
Ylimmäisenä toimii ohjausryhmä, joka valvoo työn laadintaa ja päättää ohjelman suuntaviivoista, tavoitteista ja visiosta. Ohjausryhmän kokoonpano on päätetty kaupunginhallituksessa 1.9.2014 (§244). Ohjausryhmään kuuluvat:
- vs. kaupunginjohtaja Jyrki Mattila (pj.)
- sivistystoimenjohtaja Pentti Halonen
- vs. tekniikan ja ympäristön toimialajohtaja Jouni Mattsson
- sosiaali- ja terveysjohtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen
- liiketoimintajohtaja Annukka Lehtonen
- vs. talousjohtaja Jouko Vuori
- vs. henkilöstöjohtaja Merja Ylipaavalniemi
- kansliapäällikkö Riitta Simonen
- viestintäpäällikkö Sari-Leena Lund
- pääluottamusmies Raija Mantere
- kaupunginvaltuutettu Aki Korpela, valtuuston 2. varapj.
- kaupunginvaltuutettu Pekka Laine, hallituksen 1. varapj.
- kestävän liikkumisen asiantuntija Tytti Viinikainen, Liikennevirasto
- yli-insinööri Kaisa Mäkelä, ympäristöministeriö
- kehittämispäällikkö Liisamaria Kinnunen, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma
- liikennejärjestelmäasiantuntija Sonja Heikkinen, Uudenmaan ELY-keskus
- liikennesuunnittelija Tapani Touru, Helsingin seudun liikenne.
Keskellä on projektiryhmä, jossa ohjelmaa varsinaisesti työstetään. Projektiryhmä on laaja-alainen mutta kaupunkivetoinen. Projektiryhmään kuuluvat:
- liikenneinsinööri Kimmo Kiuru
- liikennesuunnittelija Tapio Kinnunen
- liikennesuunnittelija Marjukka Aronen
- liikuntapäällikkö Anu Koistinen
- liikuntasihteeri Minna Kalmari
- vs. terveydenhuollon johtaja Tuija Uusitalo
- fysioterapian osastonhoitaja Anne Nuotto
- erikoislääkäri Susanna Satuli-Autere
- projektityöntekijä Tuovi Ylenius, terveyspalvelut
- kestävän kehityksen projektipäällikkö Markku Nieminen, ympäristökeskus
- tutkija Terhi Luukkonen, TTY
- tutkija Tuuli Rantala, TTY
- tutkijatohtori Kalle Vaismaa, TTY.
Alimmaisena toimii ns. työrukkanen, joka valmistelee muiden työryhmien kokouksia, työpajoja, aineistoa ja tekee pieniä käytännön valmisteluja ohjelman laadinnan helpottamiseksi. Tämä pienimuotoinen ja ketterä ryhmä kokoontuu tiheämmin kuin varsinainen projektiryhmä ja koostuu laajimmillaan seuraavista henkilöistä:
- liikennesuunnittelija Tapio Kinnunen
- tutkija Terhi Luukkonen
- tutkija Tuuli Rantala
- tutkijatohtori Kalle Vaismaa.
Liikkuva Hyvinkää -blogi avattu!
Hyvinkään kaupunki on aloittanut kestävän liikkumisen ohjelman laatimisen syksyllä 2014. Ohjelman tavoitteena on parantaa kestävän liikkumisen edellytyksiä Hyvinkäällä ja antaa kaupungin asukkaille, yrityksille, yhdistyksille, hallintokunnille ja muille tahoille mahdollisuus vaikuttaa siihen, millainen Hyvinkää on liikkumisympäristönä vuonna 2030. Ohjelma jatkaa liikennejärjestelmäsuunnitelman ja keskustaajaman osayleiskaavan viitoittamalla polulla kohti Liikkuvaa Hyvinkäätä!
Tämä blogi toimii tiedotuskanavana ohjelman laadinnan aikana ja tänne tulee eri tahojen näkemyksiä nähtäville. Kannattaa siis seurata aktiivisesti!
Ystävällisin terveisin
Tapio Kinnunen
liikennesuunnittelija
kestävän liikkumisen ohjelman projektipäällikkö
Tämä blogi toimii tiedotuskanavana ohjelman laadinnan aikana ja tänne tulee eri tahojen näkemyksiä nähtäville. Kannattaa siis seurata aktiivisesti!
Ystävällisin terveisin
Tapio Kinnunen
liikennesuunnittelija
kestävän liikkumisen ohjelman projektipäällikkö
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)