perjantai 3. kesäkuuta 2016

Taittopyörä ja juna ovat lyömätön yhdistelmä työmatkoilla

Loppu häämöttää, valitettavasti  

Aika menee nopeasti, kun on kivaa. Kolmen viikon yhteiselo minulla ja taittiksella alkaa olla takana. On aika summata koettua. Tein kokeilun aikana kaikki työmatkat taittis-juna-taittis yhdistelmällä. Kertaakaan en kaivannut autoa. Ilmat olivat mitä mainioimmat ja polkaisinkin kotiin muutaman kerran, en lyhyintä vaan kauneinta reittiä. Itse asiassa kerran jos toisenkin teki mieli jatkaa polkemista illan viileydessä maailman ääriin. Poljin kuitenkin kotiin. 


Pekka ja taittis Pasilan asemalla


Ilokseni laiton merkille, että taittopyörät yleistyvät pikku hiljaa junissa. Parhaimmillaan Hyvinkää asemalla aamujunaa odotti kolme pyöränsä "paloitellutta" kulkijaa. Näyttää siltä, että naiset ovat löytäneet taittopyörän. 
 
Taittiksen saa junaan mukaan ilmaikseksi. 


Taittiksen plussat 


Nopeus. Fillari nopeuttaa huomattavasti työmatkoja. Itse asiassa se on kaupungissa jopa autoa nopeampi. Koskaan ei tarvitse etsiä asemalla parkkipaikkaa. 

Saa liikuntaa. Vaikka matkaa junalle kotoa on vain pari kilometriä, kertyy viikon aikana yllättävän paljon kilsoja; Päivässä 6, viikossa 25, kuukaudessa 100, vuodessa reilu 1000! Kaikki on kotiin päin. Istuvana toimistorottana huomasin, että jalat eivät olleet työpäivän jälkeen puutuneet kuten aiemmin. 

Halpaa. Pyöräily on halpaa (jos ei  laske fillaria mukaan). Jo kolmen viikon jaksossa huomasin, että autoa ei tarvinnut tankata. Lyhyisiin kaupunkipyrähdyksiin menee yllättävän paljon polttoainetta. Kaikissa julkisissa taittis kulkee aina ilmaiseksi!

Näppärä. Kokeilussa ollut Brompton on taittopyörien IPhone. Se on alunperin rakenettu taitettavaksi, ja sen huomaa. Pyörä pakkautuu todella pieneen tilaan. Ja paketti pitää, pyörää on helppo kantaa. Se mahtuu auton takapoksiin vaivatta, työpöydän viereen ja kotona se nököttää kuistissa lähtövalmiina. Sillä ajaminen on kuin millä tahansa fillarilla. 

Hauska. Taittopyörä on itsessään hauska, mutta vielä hauskempi sillä on ajaa. Toisin kuin tavallisella fillarilla, suu vain vääntyy hymyyn kun hyppää taittiksen selkään. Hauskaa myös on se, että jurot suomalaiset tulevat kyselemään pyörästä kun odottelen asemalla. Taittopyörä kiinnostaa.


Taittis odottelee junaa asemalla. 


Taittiksen miinukset


Hinta. Kokeilupyörä maksaa 1300 euroa. Se on paljon rahaa. Parhaasta saa maksaa. Toki taittopyöriä saa jopa muutamalla satasella, mutta sitten joutuu tinkimään taitettavuudessa ja painossa.

Pyörätiet. Taittopyörän pienet  renkaat eivät ime töyssyjä kuten iso pyörä. Hyvinkäälläkin keskustassa on yllättävän paljon kiveyksen reunoja missä pitää ”keulia”. Mukulakivi on myös varsin epämukavaa.


Taittopyörän hankintaan


Taittopyörä ja juna ovat lyömätön yhdistelmä työmatkoilla. Uskon, että taittis tulee yleistymään.  Suurin jarru on tietämättömyys, siksi on hyvä, että pääsee kokeilemaan ennen hankintaa. Jos pyörä on hankalasti taitettava, ei sen kanssa jaksa pitkään puljata. Itse satsaisin laadukkaaseen taittopyörään, tai sanotaan, että hankin laadukkaan taittopyörän. 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti