Uusia kuulumisia!

Blogin pitkähkön hiljaiselon jälkeen on aika kertoa taas viimeisimpiä kuulumisia kestävän liikkumisen ohjelman saralta. Vaikka blogissa ei olekaan ollut uusia juttuja hetkeen, on ohjelma kuitenkin edennyt. Kerron tässä ensimmäisessä tekstissä Segment-työstä, seuraavassa yrityskyselystä ja kolmannessa toimenpidetyöpajasta.

SEGMENT

Lupasin jo aiemmin laittaa tarkempaa infoa Segment-työstä, kunhan se valmistuu. Lopullinen raportti on vielä matkalla, mutta tuloksia voidaan laittaa jo tiedoksi. "SEGMENT - kävelyn ja pyöräilyn kohderyhmätietoisen viestinnän työkalu" on virallisesti työn nimihirviö, mutta pääpiirteissään sen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia asenneryhmiä Hyvinkäältä löytyy liikkumisen suhteen. Selvitys tehtiin paperi- ja nettilomakkeilla, jotka lähetettiin satunnaisotannalla 4000 hyvinkääläiselle 18-74-vuotiaalle. Vastaajia oli 33 % eli tutkimus on tilastollisesti luotettavasti  Asenneryhmäkartoitus perustuu 18 "kultaiseen kysymykseen", jotka on todennettu kolmivuotisen EU-hankkeen avulla seitsemässä Euroopan kaupungissa yli sadasta lähtökysymyksestä. Kultaisten kysymysten avulla ihmiset saadaan jaettua karkeasti asenneryhmiin. Nämä asenneryhmät ja niiden prosentuaaliset osuudet hyvinkääläisistä ovat lyhyesti seuraavat:

• Imagonparantajat (29 %)
• pitävät autoilusta eivätkä toivo sen rajoittamista
• syy autoiluun on lähinnä käytännöllinen mutta sillä on myös merkitys identiteetille
• pitävät pyöräilyä mahdollisuutena itseilmaisuun
• haluavat pysyä hyvässä kunnossa
• Käytännölliset matkustajat (21 %)
• käyttävät autoa vain A:sta B:hen pääsemiseen ja lähinnä kun se on välttämätöntä
• pitävät kaikkia kulkumuotoja käytännöllisinä sopivissa tilanteissa
• eivät kävele tai pyöräile kunnon vuoksi vaan koska se on kätevintä, nopeinta tai mukavinta
• Parempaan pyrkijät (18 %)
• haluaisivat vähentää autolla ajoa
• kokevat syyllisyyttä erityisesti lyhyistä matkoista
• eivät pidä joukkoliikennettä käytännöllisenä ratkaisuna tavaroiden tai lasten kuljettamiseen
• kokevat pyöräilystä vapauden tunnetta, vauhdin hurmaa ja pitävät sitä hyvänä kuntoiluna
• ottavat ympäristöasiat vakavasti
• Autovapaat valitsijat (13 %)
• eivät pidä ajamisesta ja ajattelevat että auton käyttöä pitäisi rajoittaa
• sitoutuneet muihin, terveellisimpiin kulkutapoihin
• pitävät joukkoliikennettä rentouttavana ja nautinnollisena
• pitävät kävelyä terveellisenä ja pyöräilyä vapauttavana
• Vannoutuneet autoilijat (10 %)
• käyttävät mielellään autoa eivätkä aio vähentää auton käyttöä
• kokevat pyöräilyn ja kävelyn liian hitaina ja joukkoliikenteen stressaavana
• pitävät autoa menestyksen merkkinä
• kunnon kohotus tai ilmastonmuutos eivät motivoi vähentämään ajamista
• toivovat lisää teitä ja vapautta autoiluun
• Mukisevat autoilijat (7 %)
• ajavat paljon mutta kokevat sen stressaavana
• haluaisivat vähentää autoilua mutta muut kulkutavat ovat käytännössä liian vaikeita
• pyöräily ei tunnu mukavalta, mutta aikovat kävellä tulevaisuudessa enemmän
• Joukkoliikenteestä riippuvaiset (2 %)
• eivät vastusta autoilua mutta eivät pidä ajamisesta
• turhautuvat joukkoliikenteeseen
• eivät koe itseään pyöräilijöiksi
• eivät ole kiinnostuneita ympäristöstä mutta heitä harmittavat paikalliset saasteet ja ruuhkat
• Autoa harkitsevat (1 %)
• eivät omista autoa mutta harkitsevat sellaisen hankkimista
• autonomistus on merkki menestyksestä ja tarjoaa vapautta ja itsenäisyyttä
• eivät halua lisätä pyöräilyä

Asenneryhmien lisäksi tutkimuksessa selvitettiin myös muita asennekysymyksiä. Ensimmäinen tällainen kysymys oli "Mikä on ollut yleisin ja toiseksi yleisin kulkutapasi viimeisimmän vuoden aikana Hyvinkään seudulle suuntautuneilla työ-, opiskelu- tai asiointimatkoilla?". Tällä kysymyksellä ei saada kulkutapajakaumaa Hyvinkäällä, vaan sillä haluttiin kartoittaa, mitä kulkutapaa missäkin asenneryhmässä käytetään eniten ja mitä toiseksi eniten. Näiden pohjalta voidaan tehdä johtopäätöksiä siitä, onko jotain tehtävissä kulkutavasta toiseen siirtymisen eteen. Kuva vastauksista alla.

Suurimmassta joukosta eli imagonparantajista 86 % kulkee yleisimmin autolla, mutta toiseksi yleisimmin 81 % valitsee kävelyn tai pyöräilyn. Tämä tulos kertoo, että potentiaali kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi on suuri, jos ihmiset valitsisivat useammin "toiseksi yleisimmän" kulkutapansa. Käytännölliset matkustajat ovat taas niin käytännöllisiä, että heillä yleisin ja toiseksi yleisin kulkutapa jakautuvat selvästi tasaisemmin. Käytännöllisten matkustajien kohdalla paras tapa vaikuttaa kulkutavan valintaan on fyysisen ympäristön parantaminen kävely- ja pyöräilymyönteisemmäksi.

Toinen kysymys oli "Mitkä ovat sinulle tärkeimmät syyt kulkutavan valintaan?" ja tulokset näkyvät alla olevasta kuvasta. Ne olivat hyvin samankaltaiset lähes kaikkien asenneryhmien kesken. Syiden painoarvo vaihteli eri asenneryhmien välillä seuraavasti

• helppous ja mukavuus: 29-47 %
• nopeus: 11-39 %
• liikunta ja terveys: 5-35 %
• kustannukset: 3-14 %
• turvallisuus: 3-8 %
• ympäristöystävällisyys: 1-7 %.

Kolmas tärkeä kysymys oli "Miten jakaisit rahoituksen seuraavien kulkutapojen edistämiseen Hyvinkään ydinkeskustassa?" ja tästä saatiinkin hyvin mielenkiintoisia tuloksia. Kysymyksen asettelu on toki epämääräinen, mutta tutkimuksen tavoitteena ei ollut hakea tarkkoja vastauksia vaan nimenomaisesti asenteita eri kulkutapoihin ja toiveita niiden kehittämiseksi. Voidaan esimerkiksi heti todeta, ettei rahoituksen jakaminen ole ihan näin yksioikoista, koska esimerkiksi kadun parantamishanke vaikuttaa yleensä kaikkiin kulkutapoihin. Kaikkien vastaajien kesken jakauma on hyvin tasainen

• joukkoliikenne: 28 % (vaihteluväli eri asenneryhmien kesken 24-37 %)
• pyöräily: 27 % (vaihteluväli 17-32 %)
• autoilu: 25 % (vaihteluväli 17-43 %)
• kävely: 21 % ( vaihteluväli 14-29 %).

Asenneryhmien välillä eroja on hieman, mutta edes kaikkein autoilumyönteisin ryhmä (vannoutuneet autoilijat) ei kuitenkaan laittaisi kuin 43 % autoilun parantamiseen. Siispä hyvinkääläisistä kriittisimmätkin haluaisivat laittaa lähes kaksi kolmasosaa varoista kestävien kulkutapojen edistämiseen, osa jopa kolme neljäsosaa. Joukkoliikennettä rahoitettaisiin kaikissa asenneryhmissä vähintään neljänneksen voimin. Nämä tulokset kertovat, että hyvinkääläiset tahtovat kehittää tasapuolisesti kaikkia kulkutapoja.

Neljäntenä kysymyksenä oli vielä "Onko mielestäsi hyväksyttävää, että autolla joutuu kulkemaan pidemmän matkan, jos se parantaisi muiden kulkutapojen olosuhteita?". Tämä kysymys on myös muotoilultaan epätarkka eikä syyttä. Tällä haetaan sitä, voitaisiinko autoilun kustannuksella parantaa muiden kulkutapojen olosuhteita. Kysymys ei kuitenkaan ole autoilijoiden sorrosta vaan kysymyksen taustalla on pohdittu hyvin maltillisia kiertomatkoja. Eurooppalaisten kokemusten pohjalta paras tapa lisätä esimerkiksi pyöräilyä on tehdä siitä nopeaa, helppoa ja miellyttävää, ja nopeuden kannalta tärkeintä on, että pyörällä päästään suoraan ja nopeammin kuin autolla. Houtenin kaupungissa Alankomaissa esimerkiksi joka paikkaan pääsee niin autolla kuin pyörälläkin, mutta autolla joutuu usein kiertämään kehätietä pitkin ja pyörällä taas on suora yhteys. Siispä pyöräilyn osuus on suuri, koska se on nopein yhteys. Houtenissa ei kuitenkaan estetä autolla pääsemistä paikalle. Houten on asukasluvultaan ja taajamansa mittasuhteiltaan hyvin samantapainen kuin Hyvinkää.

Tässä kysymyksessä saatiin myös hyvin kannustavia vastauksia. Asteikolla 1-5 (1 = täysin eri mieltä, 3 = neutraali, 5 = täysin samaa mieltä) kaikkien vastaajien keskiarvo on 3,45 eli lievästi positiivinen. Jonkin verran tai täysin samaa mieltä autolla kiertämisestä on 58 % hyvinkääläisistä. Tämän kysymyksen suhteen asenneryhmissä oli suurempaa hajontaa: negatiivisimmin asiaan suhtautuvat vannoutuneet autoilijat (ka 2,48) ja positiivisimmin parempaan pyrkijät (ka 4,02). Loput asenneryhmät ovat enemmän puolesta kuin vastaan.

Tutkimus tehtiin myös hieman eri tarkoituksiin sekä Lahden kaupungille että Turun seudulle. Lahdessa ja Turussa asenneryhmien jakaumat ovat hyvin samantapaisia:

Turun seudulle tehty tutkimus poikkeaa Hyvinkäästä ja Lahdesta siinä, että siinä tarkasteltiin Raision ja Liedon suuntien joukkoliikennekäytävien varrella asuvien ihmisten asenteita. Se ei siis vastaa koko kaupungin asennejakaumaa, kuten Hyvinkäällä ja Lahdessa. Tulokset ovat hyvin erityyppisiä kuin Euroopassa tehdyssä SEGMENT-tutkimuksessa, jossa asenneryhmät vaihtelevat todella rajusti kaupungista toiseen:

Tästä voidaan päätellä Suomen eri kaupunkien ihmisten asenne-erojen olevan melko pieniä, kun taas Euroopassa erot voivat olla hyvinkin suuria.



Tapio Kinnunen