Aluksi puheenjohtaja Jyrki Mattila esitti kiitokset Kunnossa kaiken ikää -ohjelmalle, joka 5.11. myönsi Hyvinkään kaupungille arkiliikkumisen edistämisestä ja erityisesti kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden edistämisestä. Esittelykierroksen jälkeen Tapio Kinnunen esitteli hankkeen ohjausryhmälle.
Tärkeä puheenvuoro tuli rahoittajilta. Kati Hyvärinen piti Liikenneviraston kannalta tärkeänä kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisen kehittämissuunnitelman toteuttamista kuntatasolla sekä eurooppalaisen SUMP-mallin soveltamista käytännön suunnittelussa. Tämä tuo olennaista lisätietoa mallin monistettavuudesta muissa kunnissa. Tutkimus- ja kehittämishankkeena ohjelmalle tuo erityistä hyötyä sen poikkihallinnollisuus ja eri ryhmien osallistaminen.
Liisamaria Kinnunen piti arkiliikunnan edistämistä yhtenä tärkeimmistä asioista KKI-ohjelman näkökulmasta. Kestävän liikkumisen ohjelma sisältää toki myös muita liikkumistapoja kuin kävelyn ja pyöräilyn, mutta arjen matkat lihasvoimin tehtyinä ovat parasta lääkettä yhä kasvavalle liikkumattomuudelle, joka aiheuttaa monia terveysongelmia ihmisissä. Kinnunen piti tärkeänä myös ohjelman kokonaisvaltaisuutta, koska pienet hankkeet ovat usein hajanaisia ja irrallisia. Ympäristöministeriön edustaja Kaisa Mäkelä ei päässyt sairastumisen vuoksi paikalle.
Seuraavaksi Kalle Vaismaa esitteli esimerkkejä kestävän liikkumisen edistämisestä muualla Euroopassa. Ghentin kaupunki Belgiassa oli aikoinaan hyvin henkilöautovoittoinen, mutta keskustan elävöittämiseksi autoliikennettä rajoitettiin huomattavasti. Autolla on edelleen mahdollista ajaa joka paikkaan, mutta usein pyöräily ja kävely on helpompaa ja edullisempaa. Vaismaa kertoi, että Ghentin suuren muutoksen taustalla oli idea "well planned, well communicated" eli hyvä suunnittelu ja viestintä yhdessä tuovat parhaat tulokset. Suunnitelmaa viedään askel kerrallaan toteutukseen kokonaissuunnitelma kirkkaana horisontissa. Myös Hyvinkään ohjelmassa on pohdittava koko kaupungin kokonaisuutta vaikka kävelyn ja pyöräilyn edistäminen olisivatkin kärkiteemoja.
Tuuli Rantala kertoi SUMPin tulevan alun perin Ranskasta, jossa alettiin 1970-luvun öljykriisin jälkeen laatia PDU-suunnitelmia kestävän liikenteen roolin parantamiseksi. Rantalan mukaan SUMP-prosessille tärkeää on saada alusta asti eri tahot mukaan ja kommunikoida runsaasti. Eri sidosryhmiä voidaan ottaa mukaan eri tavoilla, kuten kyselyillä, työpajoilla, blogilla jne. Työn tulisi kuitenkin olla jatkuvaa, eikä yhden ohjelman laatiminen vielä riitä vaan toimenpiteitä tulee toteuttaa, tuloksia seurata, vaikutuksia arvioida, ja sitten aloittaa ohjelman tarkistaminen uudelleen.
Pekka Laine kommentoi, että kaupungin ikärakenne on huomioitava työtä tehdessä, sillä yli 60-vuotiaita alkaa olla entistä enemmän. Tämä näkyy mm. vaatimuksina turvalliselle liikkumisympäristölle ja esteettömyydelle. Pentti Halonen lisäsi, että liikuntapalveluiden ja vanhusneuvoston olisi hyvä olla mukana ohjelmassa juuri Laineen mainitsemasta syystä. Lisäksi nuorten kanssa olisi hyvä tehdä yhteistyötä paitsi nuorisopalveluiden niin myös nuorisoparlamentin suuntaan. Lisäksi oppilaitoksista mukana voisivat olla Hyria ja Laurea.
Lopuksi ohjausryhmä osallistui visiotyöpajaan, jonka tuloksia löytyy täältä. Työpajassa käsiteltiin liikkumista eri näkökulmista, joiksi valittiin fiktiivisiä hyvinkääläisiä henkilöitä ja perheitä:
- Aaltoset ovat nelikymppinen pariskunta, joilla on kaksi alakouluikäistä lasta
- Lasse on nuori IT-yrittäjä keskustasta
- Simo on keski-ikäinen mies, joka työskentelee Helsingissä
- Mervillä on lapsia ja hän käy keskustassa toimistotöissä
- Mirja on eläkeläinen, jolla on silmänpohjarappeuma
- Teemu on parikymppinen opiskelija.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti